Aleppon kellot soivat välittämisen säveliä
Aleppo, maanpäällinen helvetti. Kun pakenemaan ei pääse, lapsia surmataan jokainen päivä. Keino helvetin ja syyrialaisten kärsimyksen lopettamiseksi on sodan pysäyttäminen.
Suomalaisten kokema myötätunto Syyrian sodan ja Aleppon pommitusten uhreja kohtaan pukeutui vahvemmin teoiksi, kun Kallion kirkon lisäksi kymmenien muiden kirkkojen kellot ovat soineet päivittäin kello 17:00 alkaen jo reilun viikon ajan. Kellot jotka soivat, ovat saattokellot – koska Aleppossa hautajaisia vietetään jatkuvasti.
Tärkeää on huomata, että vain aidosti hädänalaisia tulee auttaa. Ensisijaisesti haluan kohdentaa avun naisiin ja lapsiin.
’Lapsille ei ole tehty näin pahaa väkivaltaa toisen maailmansodan jälkeen’
Kellojen soittaminen tai marssiminen ei pelasta pommitusten keskellä olevia siviilejä, lapsia – mutta osoittaa kuitenkin sen, että kaukanakin tapahtuvalla pahuudella on merkityksensä.
Kellojen soidessa on järjestetty myös lipaskeräys Kirkon Ulkomaanavun kautta. Saarretussa Aleppossa saadaan varmaa reittiä apua perille läpi taisteluiden: lahjoituksilla mahdollistetaan elintarvikkeiden toimituksen ohella myös Syyrian lapsille mahdollisuuden käydä koulua.
Vapaaehtoisena lipaskerääjänä toimiminen on mahdollistanut itsellenikin tavan tehdä konkreettisia asioita Aleppon tilanteen helpottamiseksi, ja kohdentaa avun sinne, missä apua tarvitaan. Paikan päälle.
Mia Nygård , kirjoitettu vapaaehtoisen silmin
Kirkot soittavat kelloja tärkeälle asialle. Pelkään vain pahoin, että kohta kirjoituksesi kommenttiosio täyttyy venäjämielisten valituksesta siitä, että Yhdysvallat on joskus tehnyt jotain, jolle kelloja ei ole soitettu. Ikäänkuin mitään vääryyttä vastaan ei saisi protestoida, jos ei ole protestoinut kaikkia maailmassa joskus tapahtuneita vääryyksiä! Tosiasiassa heitä harmittaa, että kirkot uskaltavat ottaa kantaa lasten puolesta, joita heidän ihannevaltionsa paraikaa pommittaa. Heidän ja Venäjän kyynisen ajattelun mukaan vastustajilla ei ole mitään arvoa, eikä näitä kohtaan (ei edes viattomia lapsia, jos sattuvat asumaan sotatoimien keskellä) tarvitse osoittaa myötätuntoa. Se on käynyt selväksi niistä irvokkaista kirjoituksista, joita venäjämieliset ovat mm. tänne Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalle laittaneet.
Ilmoita asiaton viesti
Olen pelkästään uutisten varassa, joten voin ihmetellä vain niiden pohjalta. Koska en tiedä riittävästi taustoja, enkä halua olla kenenkään asialla, kysyn tyhmänä, mikä tämän tämmöisen kuin ”arabikevään” tavoite oli kun ”läntinen arvoyhteisö” oli kovasti tukemassa sitä ja saikin jotain aikaankin?
Mutta onko Libyassa nyt asiat paremmin kuin Gaddfin aikana? Syntyikö Egyptiin länsimainen demokratia kun Hosni Mubarak syrjäytettiin? Kuinka demokraattinen valtio syntyy Syyriaan jos Bašar al-Assad syjäytetään?
Jotenkin minulle on jäänyt historiasta semmoisia tietoja, että Lähi-Idässä on kansat tapelleet ainakin 3000 vuotta – ehkä enemmänkin ja ns. länsimainen demokratia ei ole siellä ollut koskaan erityisen suosittu ideologia.
Syyriassa käsitääkseni tappelevat hallitus ja kapinalliset. Jos halutaan säästää siviilejä, yleensä häviölläoleva luovuttaa. Onko niin, että ”länsimainen arvoyhteisö” arabikevään tavoitteiden mukaisesti haluaa, että voitollaoleva hallitus luovuttaa jotta häviölläolevat kapinalliset toteuttaisivat ”arvoyhteisön” arabikeväälle asettamia kuvitteellisia tavoitteita?
Ilmoita asiaton viesti
Tilanne on juuri tämä. Itä-Aleppossa kapinalliset pitävät siviilejä panttivankeina ja estivät näiden poistumisen tulitauon aikana. YK:n mukaan ”turvatakuut” eivät olleet riittävät, jotta siviilit uskaltaisivat poistua. Oikeasti tämä tarkoitti sitä, ettei hallitus pysty estämään kapinallisia tappamasta siviilejä, jos he uskaltaisivat edes vihjata poislähdöstä. Sama tilanne on Mosulissa, jossa ISIS on tappanut satoja poispyrkiviä siviilejä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kun joku osaa nähdä valoa ja myöskin toimia.
Ilmoita asiaton viesti