Mia Nygård Positiikkaa

Suomalainen työelämä on yksi parhaista

TEM teetti vuonna 2017 tutkimuksen jossa vertailtiin työelämää eri Euroopan maiden kesken.  Suomi sijoittui vertailussa kolmanneksi. Suomen vahvuuksia vertailuissa olivat osaava työvoima, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön. Kehityskohteina Suomella oli esimiesten antama palaute sekä työilmapiiriin ja työhyvinvointiin liittyvät asiat.

 

Työelämällä on kiinteä yhteys Suomen talouteen. Ensi vaalikaudella työllisyyden tulisi nousta 75% ja siitä aina kohti 80%:ia, jotta pystymme hoitamaan hyvinvointiyhteiskunnan edellyttämän sosiaaliturvan sekä ikääntyvän väestömme hoivan ja eläkkeet. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mielestäni seuraavia asioita:

 

  • työelämän joustoja tulee lisätä
  • työpaikoilla tehtävää paikallista sopimista tulee lisätä
  • nuorille on luotava monipuoliset ja joustavat polut työelämään
  • oppisopimusjärjestelmää tulee kehittää. Oppisopimuskoulutuksen palkassa tulee huomioida että ammattitaito kehittyy opiskelun myötä
  • maahanmuuttajille pitää antaa mahdollisuus kouluttautua työhön
  • maahanmuuttajien koulutus tulee lisätä yhdeksi työvoimapolitiikan painopisteistä
  • TE-palvelujen resursseja vaikeasti työllistyvien palveluihin tulee lisätä
  • työperäistä maahanmuuttoa ja sen houkuttelevuutta tulee lisätä

Työllisyystavoitteen saavuttaminen on mielestäni  keskeinen asia, kun puhutaan ratkaisuista Suomen kestävyysvajeen hallintaan.

 

Suomen tulee jatkaa työelämän uudistamista.Työpaikoille on jatkossa annettava lisää valtaa ja vastuuta paikalliseen sopimiseen. Lainsäädäntöä, joka rajoittaa paikallista sopimista, tulee purkaa. Työnantajayritykset tulee asettaa yhdenvertaiseen asemaan riippumatta niiden järjestäytymisen asteesta. 

 

Osaaminen ja koulutus tulee nostaa Suomessa päätöksenteon keskiöön. Työelämän muutokseen liittyviin haasteisiin, esimerkkinä automatisaatio ja digitalisaatio, vastataan osaamisen, koulutuksen ja elinikäisen oppimisen kautta. Osaava työvoima on yrittäjille elinehto. Yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön lisääminen nopeuttaisi nuorten työllistymistä.

 

Meidän kaikkien tulee huolehtia siitä, että yksikään suomalainen ei syrjäydy. Syrjäytyminen uhkaa erityisesti niitä nuoriamme, joiden perheissä on taloudellisia, terveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia. Syrjäytymisvaarassa ovat varsinkin pojat, jotka pitäisi saada innostumaan uudelleen koulunkäynnistä. Peruskoulun uudistaminen voisi olla yksi ratkaisu.

 

Mia Nygård, Kokoomus

Eduskuntavaaliehdokas

Helsingin kaupunginvaltuutettu

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suurinmaksi osaksi ehdotuksiin. joita tuot esille löytyy varmasti yksimielysyyttä sekä puolueiden, että ay-liikkeen kesken. Kahteen ensimmäiseen haluan esittää näkemykseni, joka perustuu pitkään kokemukseen työelämästä. Kun puhut työelämän joustoista olisi sinun syytä tarkentaa mitä sillä oikein tarkoitat, millaisia joustoja tarkoitat, ja mitä ne pitää sisällään. Paikalliseen sopimiseen jo nykyiset tes-sopimukset antavat suuren liikkumavaran mm. metallin sopimuksessa niitä on kirjattu yli 60. Paikallisen sopiminen edellyttää kuitenkin keskenäistä luottamusta työnantajan ja työntekijöiden välillä, Ruotsissa tämä ongelma on ratkaistu työntekijöiden edustuksella yhtiön hallituksessa ja työntekijöiden myötämääräämisoikeudella, Suomessa EK vastustaa näitä kumpaakin ja näin haraa työelämän uudistamista vastaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset